Käytettyjen juoksuvarusteiden markkina on kasvanut Suomessa reippaasti viime vuosina, ja moni aloitteleva juoksija miettii, kannattaako ensimmäinen juoksukenkä tai sykemittari ostaa käytettynä. Vastaus ei ole yksiselitteinen kyllä tai ei – osa varusteista kestää hyvin toisen käyttäjän kädessä tai jalassa, osa taas menettää arvonsa ja turvallisuutensa heti ensimmäisen omistajan käytön jälkeen. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitkä juoksuvarusteet kannattaa ostaa käytettynä, mitkä ei, ja miten tunnistat hyväkuntoisen tuotteen huonosta.
Miksi käytetyt juoksuvarusteet kiinnostavat yhä useampaa
Juoksuharrastuksen aloittaminen vaatii yllättävän paljon varusteita, jos haluaa tehdä sen kunnolla: kengät, vaatetus sään mukaan, mahdollisesti sykemittari tai juoksukello, juoksuvyö tai juomareppu pidemmille lenkeille. Hintalappu voi nousta nopeasti satoihin euroihin, ja moni haluaa testata lajia ennen isompaa rahallista sitoutumista. Käytetyt varusteet ovat myös ekologinen valinta, kun toimivaa tavaraa ei tarvitse heittää pois.
Kaikki juoksuvarusteet eivät kuitenkaan ole tasa-arvoisia jälleenmyyntiarvoltaan tai turvallisuudeltaan. Karkea nyrkkisääntö on: mitä enemmän tuote joutuu toistuvan mekaanisen kuormituksen ja hankauksen kohteeksi, sitä varovaisempi kannattaa olla käytetyn tuotteen kanssa.
Juoksukengät käytettynä – suurin riski
Juoksukenkä on ainoa varuste, jota suositellaan lähtökohtaisesti välttämään käytettynä ostettaessa, ellei myyjä pysty todistamaan kilometrimäärän ja käyttöhistorian tarkasti. Kengän vaimennus eli midsole kuluu jo ennen kuin pohjan kuvio näyttää kuluneelta silmämääräisesti. Tyypillinen maantiejuoksukenkä kestää 600–1 200 kilometriä käyttäjän painosta, juoksutyylistä ja alustasta riippuen – tämän jälkeen vaimennus on menettänyt suuren osan iskunvaimennuskyvystään, vaikka kenkä näyttäisi vielä siistiltä.
Jos harkitset silti käytettyä kenkää, tarkista nämä asiat:
– Purista väliohutta kengän sivulta – jos se tuntuu litteältä ja kovalta verrattuna uuteen vastaavaan malliin, vaimennus on jo mennyttä.
– Aseta kenkä tasaiselle pinnalle sivusta katsottuna. Jos kantakuppi kallistuu selvästi sisään- tai ulospäin, kenkä on muotoutunut edellisen käyttäjän askelkuvion mukaan – tämä on erityisen ongelmallista, jos oma pronaatiotyyppi eroaa edellisen omistajan tyypistä.
– Katso pohjan kuluma epäsymmetrisyyttä. Tasainen kuluma koko pohjan alueelta on parempi merkki kuin voimakas kuluma yhdessä kohdassa.
– Kysy alkuperäinen käyttötarkoitus: onko kenkä ollut vain kevyt harrastekäytössä vai maratonvalmennuksen työjuhta.
Käytetty kilpajuoksukenkä, erityisesti hiilipohjainen kilpakenkä, on vielä riskialttiimpi hankinta, koska carbon plate -rakenteen toimintakyky heikkenee käyttökertojen myötä eikä sitä voi arvioida silmämääräisesti. Näitä kenkiä käytetään yleensä vain kilpailuissa, joten kilometrejä voi olla vähän, mutta hintakaan ei tällöin useinkaan laske merkittävästi uuteen verrattuna. Oikean kengän valintaan ja mitoitukseen kannattaa tutustua tarkemmin, jos harkitsee ensimmäistä maantiejuoksukenkäänsä.
Sykemittarit ja juoksukellot – teknologia vanhenee mutta toimii
GPS-kellot ja sykemittarit ovat päinvastainen tapaus kengistä: mekaaninen kuluminen ei ole ongelma, koska laitteessa ei ole liikkuvia osia jotka kuluisivat käytössä. Suurin riski käytetyssä Polar-, Garmin-, Suunto- tai COROS-kellossa on akun kunto. Litiumakku menettää kapasiteettiaan iän myötä, ei vain käyttökertojen myötä, joten viiden vuoden vanha kello voi olla akultaan heikko vaikka sitä olisi käytetty vain vähän.
Testaa käytettyä kelloa ostaessa näin:
– Lataa kello täyteen ja käytä sitä GPS-tilassa vähintään tunnin ajan – vertaa jäljellä olevaa akkuprosenttia valmistajan ilmoittamaan kestoon.
– Tarkista, että laite päivittyy valmistajan sovelluksella ja synkronoituu ongelmitta.
– Kokeile sykeanturia joko ranteesta optisesti tai erillisellä sykevyöllä, jos malli sitä tukee.
– Varmista, ettei myyjällä ole enää omaa tiliä kiinnitettynä laitteeseen – osa valmistajista lukitsee kellon alkuperäiseen tiliin.
Käytetty sykemittari tai juoksukello on usein järkevä hankinta, koska hintaero uuteen voi olla satoja euroja mallista riippuen, eikä toimintavarmuus kärsi merkittävästi käytöstä.
Juoksuvaatteet ja tarvikkeet – tapauskohtaista harkintaa
Juoksupaidat, -shortsit ja -housut kannattaa ostaa käytettynä vain, jos kangas on edelleen joustava eikä hankaa. Teknisten kuitujen kosteudensiirtokyky heikkenee pesukertojen myötä, mikä näkyy erityisesti pitkillä lenkeillä ja maratonvalmennuksessa hankaumina. Talvijuoksuvaatteissa kannattaa kiinnittää huomiota vetoketjujen ja tuulensuojakalvon kuntoon, koska pakkasella rikkinäinen kuori ei suojaa.
Juoksuvyöt, juomareput ja otsalamput sopivat hyvin käytettynä ostettaviksi, koska niissä ei ole käyttäjäkohtaista muotoutumista. Tarkista silti vetoketjujen ja solkien toimivuus sekä otsalampun akun kunto samalla periaatteella kuin kellossakin. Kompressiosukat sen sijaan menettävät puristusominaisuutensa kankaan venymisen myötä, joten niitä ei kannata ostaa käytettynä edes halvalla – puristusvaikutus palautumisessa jää olemattomaksi.
Yleinen virhe: hinnan perusteella ostaminen kunnon sijaan
Yleinen myytti on, että käytetyssä juoksuvarusteessa halpa hinta tarkoittaa aina hyvää kauppaa. Näin ei ole – kengän kohdalla puolella hinnalla ostettu kenkä, jossa on 800 kilometriä ajokilometrejä, voi olla huonompi hankinta kuin täydellä hinnalla ostettu uusi kenkä, koska loukkaantumisriski kasvaa kuluneen vaimennuksen myötä. Erityisesti ylipronaatiota tai alipronaatiota tukevissa kengissä tukirakenteen pettäminen ei näy ulospäin, vaikka se vaikuttaa suoraan jalan ja polven kuormitukseen. Jos et ole varma omasta pronaatiotyypistäsi, askelanalyysi juoksumatolla antaa luotettavan pohjan sille, millaista tukea oma jalka tarvitsee – tieto joka kannattaa selvittää ennen kuin harkitsee edes käytetyn kengän ostamista.
Näin arvioit käytetyn varusteen kokonaisuutena
Kun harkitset käytetyn juoksuvarusteen ostoa, kysy myyjältä aina käyttöhistoria, alusta jolla varustetta on käytetty, ja säilytystavat. Auringonvalossa säilytetty kenkä tai kello kärsii enemmän kuin kuivassa kaapissa säilytetty. Vertaile aina käytetyn tuotteen hintaa uuden vastaavan hintaan – jos ero on alle 30–40 prosenttia, uusi tuote on usein järkevämpi valinta erityisesti kenkien kohdalla. Juoksuun erikoistunut juoksukauppa osaa myös neuvoa, mitkä tuotteet kannattaa ostaa aina uutena ja mitkä sopivat käytettynä hankittaviksi.
UKK – käytetyt juoksuvarusteet
Kannattaako juoksukenkiä koskaan ostaa käytettynä?
Vain poikkeustapauksissa, joissa käyttöhistoria ja kilometrimäärä ovat tarkasti tiedossa ja kenkä on ollut alle 200–300 kilometrin käytössä. Yli puolet kengän kestoiästä kuluneena vaimennuksena ei enää tarjoa riittävää tukea pitkillä lenkeillä.
Onko käytetty sykemittari tai juoksukello turvallinen ostos?
Kyllä, kunhan akun kunto ja synkronointi testataan ennen ostoa. Elektroniikka ei kulu samalla tavalla kuin mekaaniset osat, joten käytetty GPS-kello on usein järkevä säästökohde.
Miksi kompressiosukkia ei kannata ostaa käytettynä?
Kompressiosukan puristusvaikutus perustuu kankaan kireyteen, joka löystyy käytön ja pesujen myötä. Käytetty sukka ei enää tuota samaa palautumishyötyä kuin uusi, vaikka se näyttäisi ulkoisesti hyväkuntoiselta.
Yhteenveto
Käytettyjen juoksuvarusteiden maailmassa kannattaa erotella tuotteet mekaanisesti kuluvien ja elektronisten välillä. Kengät ja kompressiotuotteet menettävät ominaisuutensa käytössä huomaamattomasti, kun taas sykemittarit, kellot ja säilytystuotteet kestävät toista omistajaa hyvin. Kun epäröit, onko käytetty varuste hyvässä kunnossa, kannattaa kääntyä juoksukaupan valinta -oppaan neuvojen mukaan asiantuntevan liikkeen puoleen, joka osaa arvioida varusteen kunnon ja neuvoa oikean korvaavan tuotteen, jos käytetty ei olekaan turvallinen valinta omalle juoksulle.
