
Syyssateella juoksevalle tuttu tilanne: takki pitää sateen ulkona, mutta puolen tunnin kohdalla paita on silti märkä sisältäpäin. Juoksutakin hengittävyys ja vedenpitävyys vetävät eri suuntiin, ja tasapaino ratkaisee, onko lokakuun pitkä lenkki mukava vai kylmä ja nihkeä. Tämä artikkeli kertoo, mitä takkien lukuarvot tarkoittavat, milloin kalvotakki kannattaa ja milloin kevyt tuulitakki on parempi valinta.
Suomen syksy on juoksijalle hankala. Syys-marraskuussa lämpötila on usein +2 ja +10 °C:n välillä, ilmankosteus on lähes sata prosenttia ja tihkusade voi jatkua koko päivän. Juuri näissä oloissa takin ominaisuuksien ero tuntuu eniten.
Mitä vesipilari ja hengittävyysluku kertovat
Vedenpitävyys ilmoitetaan vesipilarina millimetreinä. Luku kertoo, kuinka korkean vesipatsaan paineen kangas kestää ennen kuin vesi tulee läpi. 5 000 mm riittää lyhyeen sadekuuroon, 10 000 mm tavalliseen syyssateeseen ja 20 000 mm tai enemmän pitkään rankkasateeseen, jossa myös juomarepun olkahihnat painavat kangasta.
Juoksussa 10 000-20 000 mm riittää käytännössä aina. Suurempi luku ei tee takista parempaa juoksuun, koska kangas on usein samalla jäykempi ja raskaampi.
Hengittävyys ilmoitetaan joko grammoina (g/m²/24h) tai RET-arvona. Grammaluvussa suurempi on parempi, RET-arvossa pienempi. RET alle 6 tarkoittaa erittäin hengittävää kangasta, 6-13 hyvää ja yli 20 heikkoa. Valmistajat mittaavat grammalukuja eri menetelmillä, joten kahden eri merkin lukuja ei voi luotettavasti verrata keskenään.
Myytti: hengittävä kalvo pitää kuivana sisältäkin
Paras kalvokaan ei pysy juoksijan perässä. Reippaalla vauhdilla keho tuottaa hikeä helposti 1-1,5 litraa tunnissa, eikä mikään takkimateriaali siirrä niin paljon kosteutta ulos. Se, mikä tuntuu vuodolta, on lähes aina kondensoitunutta hikeä.
Syyssade heikentää hengittävyyttä vielä lisää. Kun pintakangas kastuu läpi eli vettä hylkivä DWR-käsittely on kulunut, märkä pinta tukkii kalvon toiminnan lähes kokonaan. Takki pitää yhä sateen ulkona, mutta sisäpuolelle jää höyrysauna.
Kokenut juoksija ei siksi tavoittele täysin kuivaa oloa. Tavoite on pysyä lämpimänä ja suojassa tuulelta. Kosteus iholla haittaa vasta, kun se jäähtyy.
Kalvotakki, hybridi vai tuulitakki syyssateisiin
Kolmikerroksinen kalvotakki, kuten Gore-Tex-kalvolla tai valmistajan omalla kalvolla varustettu malli, kestää rankkasateen ja kovan tuulen. Juoksuun suunnitellut mallit maksavat yleensä 150-350 € ja painavat 150-300 g. Kalvotakki on oikea valinta, kun sataa kunnolla, lämpötila on lähellä nollaa tai lenkillä on pysähdyksiä, esimerkiksi polkujuoksussa tunturissa tai hitaalla palauttavalla lenkillä.
Kevyt tuulitakki, jossa on DWR-käsittely, maksaa tyypillisesti 60-130 €. Se kestää tihkua 20-40 minuuttia ja hengittää selvästi kalvotakkia paremmin. Tasaisella sykkeellä juostessa märkä mutta lämmin olo on usein mukavampi kuin hikinen olo kalvon alla.
Hybridimalleissa kalvo on edessä ja hartioilla, ja selkä on hengittävää neulosta. Ratkaisu toimii hyvin syyssateessa, koska sade tulee juostessa enimmäkseen edestä ja ylhäältä. Gore Running Wear, Craft, Odlo, Salomon ja Halti tekevät eri tasoisia juoksuun tarkoitettuja kuoritakkeja. Valikoimaa voi selata juoksutakkien tuotealueella.
Tyypillinen esimerkki on 18 kilometrin pitkä lenkki Tampereella lokakuussa, kun on +7 °C ja tihkusadetta. Kalvotakki täysin kiinni tuntuu tunnin jälkeen raskaalta ja märältä sisältä. Tuulitakki ja ohut merinopaita kastuvat pinnalta, mutta juoksija pysyy lämpimänä niin kauan kuin liikkuu. Kun on +2 °C, tuulee 8 m/s ja sataa vaakasuoraan, kalvotakki on ylivoimainen.
Mihin asiantuntija katsoo juoksutakissa ensin
Juoksuun erikoistuneen kaupan myyjä ei aloita vesipilarista vaan siitä, miten takki toimii liikkeessä. Erot tulevat esiin yksityiskohdissa:
– Tuuletus: selkäaukko, kainalovetoketjut tai kaksisuuntainen etuvetoketju päästävät lämmön ulos ilman että takki pitää riisua.
– Teipatut saumat: ilman niitä kalvotakki vuotaa hartioilta jo 30 minuutin sateessa.
– Leikkaus: pidemmät hihat ja selkä, jotka eivät nouse käsien heilunnassa.
– Huppu: mahtuu lippiksen päälle eikä käänny pään kääntyessä.
– Heijastimet: marraskuussa Helsingissä on valoisaa alle seitsemän tuntia, joten iltalenkit juostaan pimeässä.
Yleinen ulkoilutakki kuuluu urheilukaupan tai retkeilyliikkeen valikoimaan. Juoksutakissa painolla, liikkuvuudella ja tuuletuksella on paljon suurempi merkitys kuin vaellustakissa.
Yleisimmät virheet sadetakin kanssa
Liian paksu alusasu. Kalvotakin alle puetaan usein fleece tai paksu kerrasto, vaikka +5 °C:n sateessa ohut tekninen paita riittää. Takki itsessään lämmittää, koska se pysäyttää tuulen. Materiaalin valinnasta kerrotaan lisää artikkelissa juoksupaidan materiaali ja sen valinta kausittain.
Huollon laiminlyönti. Hiki ja ihon rasva tukkivat kalvon, ja kulunut DWR päästää pintakankaan kastumaan. Takki kannattaa pestä muutaman viikon välein miedolla pesuaineella ilman huuhteluainetta. Moni valmistaja suosittelee pesun jälkeen kuivausrumpua tai silitystä matalalla lämmöllä, joka palauttaa vettä hylkivän pinnan. Tarkista aina takin oma pesuohje. EU:n PFAS-rajoitusten myötä yleistyneet fluorittomat käsittelyt hylkivät vettä hieman lyhyemmän aikaa ja kaipaavat useammin uudelleenkäsittelyä.
Vaellustakki juoksuun. Se on usein 400-600 g, siinä ei ole tuuletusta ja helma nousee juostessa. Halvempi juoksuun suunniteltu tuulitakki toimii lenkillä paremmin kuin kallis retkeilykuori.
UKK
Kuinka suuri vesipilari juoksutakissa pitää olla?
Suomen syyssateisiin riittää 10 000 mm. Jos juokset pitkiä lenkkejä rankkasateessa tai juomarepun kanssa, valitse 15 000-20 000 mm. Tihkuun riittää kevyt tuulitakki, jossa on DWR-käsittely.
Miksi olen märkä vedenpitävän takin alla?
Kosteus on lähes aina omaa hikeä, joka tiivistyy takin sisäpintaan. Avaa tuuletusaukot tai vetoketju jo lämmittelyn jälkeen ja pukeudu ohuemmin. Jos takin pinta näyttää tummalta ja märältä, DWR-käsittely on kulunut ja takki tarvitsee huoltoa.
Kannattaako syyssateisiin ostaa kalvotakki vai tuulitakki?
Jos juokset pääosin tasaisia lenkkejä tihkussa ja +5-10 °C:n lämpötilassa, tuulitakki hengittää paremmin. Kalvotakki kannattaa, jos juokset rankkasateessa, lähellä nollaa tai hitaasti. Moni juoksija päätyy omistamaan molemmat.
Yhteenveto: valitse takki sään ja vauhdin mukaan
Täydellistä takkia ei ole, sillä vedenpitävyys ja hengittävyys ovat aina kompromissi. Syyssateissa 10 000 mm:n vesipilari, hyvä tuuletus ja ohut alusasu toimivat paremmin kuin paksuin mahdollinen kalvo. Pidä DWR-käsittely kunnossa, avaa vetoketju ennen kuin hikoilet läpi ja hyväksy, että kova lenkki on aina vähän kostea.
Kun pimeys ja sade tulevat yhtä aikaa, takin heijastimet eivät yksin riitä. Ideoita koko varustukseen löytyy artikkelista sade- ja heijastinvaatetus juoksijalle keväällä, ja samat periaatteet pätevät myös syksyyn.