Juoksurattaat ovat juoksevalle vanhemmalle tapa jatkaa lenkkeilyä lapsen syntymän jälkeen ilman, että harjoittelu jää kokonaan odottamaan päiväkotivuosia. Juoksurattaiden turvallisuus ei kuitenkaan ratkea pelkällä kolmella pyörällä: lapsen ikä, rattaiden rakenne, jarrut ja oma juoksutekniikka vaikuttavat siihen, onko lenkki turvallinen vai riskialtis. Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin rattaiden kanssa voi aloittaa, mitä rattaissa pitää olla ja miten Suomen olosuhteet otetaan huomioon.
Milloin lapsen voi ottaa mukaan juoksulenkille
Useimmat valmistajat, kuten Thule ja BOB, suosittelevat juoksemista rattaiden kanssa vasta, kun lapsi on noin 6-8 kuukauden ikäinen. Ratkaisevaa ei ole kalenteri vaan se, että lapsi kannattelee päänsä ja istuu tuettuna ryhdikkäästi. Juoksuaskeleesta syntyy tärinää, jota pienen vauvan niska ei vielä kestä.
Yksi yleinen väärinkäsitys kannattaa oikaista heti. Vaunukoppa tai turvakaukalo juoksurattaissa ei tee juoksemisesta turvallista vastasyntyneelle. Valmistajat myyvät näitä lisäosia kävelyä varten. Kopan kanssa voi kävellä reippaasti, mutta juoksuvauhtiin siirrytään vasta istuinosan kanssa.
Rajatapauksiakin on. Keskosena syntyneen lapsen kohdalla ikä lasketaan usein lasketusta ajasta, ja jos lapsella on lihasjänteyden tai kehityksen viiveitä, aloitusajankohdasta kannattaa kysyä neuvolasta.
Juoksurattaat vai tavalliset kolmipyöräiset rattaat
Kaikki kolmipyöräiset rattaat eivät ole juoksurattaita. Tämä on toinen sitkeä myytti. Kaupunkikäyttöön tehdyissä kolmipyöräisissä on usein pienet umpikumirenkaat ja vapaasti kääntyvä etupyörä, joka alkaa vauhdissa täristä ja voi kääntyä äkillisesti poikittain.
Aidoissa juoksurattaissa on lukittava etupyörä, ilmatäytteiset renkaat (takana tyypillisesti 16 tuumaa), jousitus, pitkä akseliväli ja ranneremmi. Lisäksi niissä on usein käsijarru, joka on tärkeä ominaisuus mäkisissä maastoissa, kuten Tampereen harjuilla tai Jyväskylän lenkkipoluilla. Seisontajarru ei korvaa käsijarrua, koska se on tarkoitettu vain pysäköintiin.
Hinnat vaihtelevat paljon. Laadukkaat juoksurattaat maksavat uutena tyypillisesti 500-900 €, ja käytettyinä hyväkuntoisia yksilöitä löytyy usein 200-400 eurolla. Käytettyjä ostaessa kokenut juoksija katsoo ensin etupyörän lukituksen, jarrujen toiminnan, laakerien välyksen ja turvavöiden kunnon. Rakennetta ei kannata säästää tilanteessa, jossa kyydissä on lapsi.
Juoksurattaiden turvallisuus käytännössä
Turvallisuus rakentuu muutamasta tavasta, jotka toistetaan jokaisella lenkillä. Ammattilainen tarkistaa ennen lähtöä nämä:
Ranneremmi aina ranteessa, myös tasaisella ja lyhyellä lenkillä.
Viisipistevaljaat kiinni ja säädetty niin, että hihnan ja lapsen väliin mahtuu vain litteä käsi.
Etupyörä lukittuna juoksun ajaksi ja vapautettuna vain hitaassa kävelyssä tai ahtaissa paikoissa.
Rengaspaineet valmistajan suosituksen mukaiset, koska tyhjähkö rengas tekee ohjauksesta raskaan ja vinon.
Käsijarru toimii ja kahva on helposti saatavilla.
Rattaat on myös hyvä pitää ajantasaisina. Takaisinvetoja tehdään ajoittain, joten mallinimi kannattaa tarkistaa valmistajan sivuilta erityisesti käytettyjä ostettaessa.
Juoksutekniikka rattaiden kanssa
Rattaiden kanssa juokseminen muuttaa askellusta enemmän kuin moni olettaa. Jos rattaita työntää kahdella kädellä ja nojaa eteenpäin, lantio jää taakse ja askel lyhenee. Tämä kuormittaa alaselkää ja lonkankoukistajia.
Toimivampi tapa on työntää yhdellä kädellä ja vaihtaa kättä muutaman minuutin välein. Vapaa käsi heiluu luonnollisesti, ja ylävartalo pysyy pystympänä. Ylämäissä tarvitaan kaksi kättä, ja silloin askelta kannattaa lyhentää ja kadenssia nostaa.
Vauhti hidastuu yleensä 20-60 sekuntia kilometrillä, kun mukana on 10-15 kiloa rattaita ja 8-12 kiloa lasta. Sykettä seuraavan kannattaa juosta tehon perusteella, ei kellon tavoitevauhdin. Intervallit ja kovat vedot onnistuvat paremmin ilman rattaita. Rattaat sopivat parhaiten peruskestävyyslenkeille.
Suomen talvi ja kaamos rattaiden kanssa
Pohjoismainen ilmasto tuo lisähaasteen, jota eteläeurooppalaiset käyttöohjeet eivät huomioi. Juoksija lämpenee liikkeessä nopeasti, mutta lapsi istuu paikallaan. Lapsi pukeutuu siis kuin talviseen ulkoiluun ja vanhempi kuin lenkille. Tähän tarvitaan lämpöpussi, tuulisuoja ja tiivis sadesuoja.
Pakkasrajasta on monenlaisia suosituksia. Varovainen linja on jättää juoksulenkki väliin, kun lämpötila laskee alle -10…-15 °C:n, koska viima voimistuu vauhdissa ja tuulisuojan alla lapsen lämpöä on vaikea seurata. Silloin voi kävellä tai lenkkeillä ilman rattaita. Oman vaatetuksen kerrostamiseen löytyy vinkkejä artikkelista talvijuoksun vaatekerrokset pakkasella.
Sohjo ja polanne ovat rattaille vaikeampia kuin pakkanen. Ilmarenkaat kulkevat lumessa kohtuullisesti, mutta jäisessä alamäessä rattaiden massa työntää juoksijaa eteenpäin. Nastoitetut juoksukengät antavat vanhemmalle pidon, mutta rattaiden pito riippuu käsijarrusta ja vauhdin hallinnasta.
Marras-tammikuussa juostaan suurelta osin pimeässä. Rattaiden kangas on usein tummaa, ja autoilija näkee ensin juoksijan, ei rattaita, jotka ovat metrin verran hänen edellään. Rattaisiin kannattaa kiinnittää etu- ja takavalo, ja juoksija tarvitsee lisäksi omat heijastimensa. Sijoittelusta kerrotaan lisää artikkelissa heijastimet juoksijalle pimeän aikaan.
Yleisimmät virheet juoksurattaiden kanssa
Ensimmäinen virhe on liian pitkä lenkki liian aikaisin. Synnytyksen jälkeen lantionpohja ja keskivartalo palautuvat yksilöllisesti, ja moni fysioterapeutti suosittelee odottamaan juoksun aloittamista ainakin 12 viikkoa. Rattaat lisäävät kuormaa, joten ensimmäiset lenkit kannattaa pitää 20-30 minuutin mittaisina ja sisällyttää niihin kävelyjaksoja.
Toinen virhe on lenkkireitti, joka on suunniteltu juoksijalle eikä rattaille. Juurakkoinen polku, jyrkät portaat ja kapeat pitkospuut eivät sovi rattaille, vaikka mainoskuvissa rattaita työnnetään vuoristopoluilla. Asfaltti, kivituhka ja leveät ulkoilutiet, kuten Helsingin Keskuspuiston pääraitit, toimivat parhaiten.
Kolmas virhe on unohtaa lapsen tarpeet. Puolentoista tunnin lenkki voi olla vanhemmalle helppo, mutta lapselle se tarkoittaa pitkää istumista samassa asennossa. Juomapullo, välipala ja tauko puolivälissä tekevät lenkistä mukavamman myös lapselle.
Mistä varusteet hankitaan
Juoksurattaita myyvät lähinnä lastentarvikeliikkeet ja ulkoilukaupat. Juoksukauppa taas keskittyy juoksijan omiin varusteisiin, kuten kenkiin, vaatteisiin, valoihin ja sykemittariin. Rattaiden kanssa juokseva tarvitsee usein hieman vakaamman kengän kuin ilman rattaita, koska yhden käden työntö muuttaa askelta. Juoksuanalyysi rattaiden kanssa juostessa on harvinainen palvelu, mutta kenkien kulumaa kannattaa tarkkailla tavallista useammin. Sopivan liikkeen etsimiseen auttaa artikkeli juoksukaupan valinnasta.
UKK
Minkä ikäisenä lapsen voi ottaa juoksurattaisiin?
Yleensä noin 6-8 kuukauden iässä, kun lapsi kannattelee päänsä ja istuu tuettuna. Sitä ennen rattaita voi käyttää vain kävelyyn vaunukopan tai turvakaukalon kanssa.
Tarvitsevatko juoksurattaat käsijarrun?
Tasaisella reitillä pärjää ilmankin, mutta mäkisessä maastossa ja talven liukkailla käsijarru on tärkeä turvallisuusominaisuus. Seisontajarru on tarkoitettu vain pysäköintiin.
Voiko juoksurattaiden kanssa juosta pakkasella?
Lievässä pakkasessa voi, kun lapsella on lämpöpussi ja tuulisuoja. Noin -10…-15 °C:n alapuolella lenkki kannattaa korvata kävelyllä tai juosta ilman rattaita.
Turvallinen aloitus juoksurattaiden kanssa
Juoksurattaat sopivat juoksevalle vanhemmalle hyvin, kun lapsi on tarpeeksi vanha, rattaat on tehty juoksemiseen ja ranneremmi, valjaat ja etupyörän lukitus tarkistetaan jokaisella lenkillä. Ensimmäiset viikot kannattaa juosta tutulla ja tasaisella reitillä lyhyitä lenkkejä. Pidempiin matkoihin ja mäkisempiin reitteihin voi siirtyä, kun sekä oma kunto että rattaiden käsittely ovat varmoja. Lapsen mukavuus ratkaisee, kuinka pitkä lenkki on.