Ultrajuoksun huoltopisteet ja oman huoltojoukon varustelu

Ultrajuoksun huoltopisteet ja oman huoltojoukon varustelu

Ultrajuoksun huoltopisteet ratkaisevat usein enemmän kuin viimeisten viikkojen harjoittelu, kun matka venyy 50 kilometristä sataan tai yli. Tämä artikkeli on ensimmäistä ultraansa suunnittelevalle juoksijalle ja hänen huoltojoukolleen: mitä virallisilta ultrajuoksun huoltopisteiltä yleensä saa, mitä oman huoltajan kannattaa pakata mukaan ja miten pysähdykset pidetään lyhyinä. Hyvin suunniteltu huolto säästää helposti 20-40 minuuttia ja pelastaa monta keskeytymistä.

Ultrajuoksussa väsymys ei yleensä kaada suoritusta. Sen kaataa energiavaje, nestetasapainon heittely, hiertymät ja märät sukat. Jokaisessa näistä huoltopiste on se paikka, jossa tilanne joko korjataan tai muuttuu pahemmaksi.

Mitä ultrajuoksun huoltopisteiltä tyypillisesti saa

Suomalaisissa polku-ultrissa, kuten Kuusamon Rukalla järjestettävässä NUTS Karhunkierroksessa tai Kolin maisemissa juostavissa kisoissa, virallisia huoltopisteitä on tyypillisesti 10-20 kilometrin välein. Maastossa väli voi venyä, koska huoltoa ei saada vietyä joka paikkaan autolla.

Perustarjonta on lähes aina sama: vesi, urheilujuoma, kola, banaanit, suolakurkut tai sipsit, keksit ja usein lämmin liemi. Pidemmillä matkoilla mukana voi olla myös leipää, perunoita tai pastaa. Energiageelien merkki ja maku vaihtelevat kisasta toiseen, ja se on ensimmäinen ansa.

Kokenut ultrajuoksija tarkistaa kilpailun sivuilta etukäteen kolme asiaa: huoltopisteiden etäisyydet, niiden tarjonnan ja sen, missä kohdissa oma huoltojoukko saa auttaa. Monissa kisoissa ulkopuolinen apu on sallittu vain erikseen merkityillä crew-pisteillä, ja sääntöjen rikkominen voi johtaa hylkäykseen.

Myytti: huoltopisteellä on kaikki tarvittava

Yleinen ajatus on, että kun järjestäjä hoitaa huollon, juoksijan ei tarvitse kantaa juuri mitään. Tämä pitää paikkansa korkeintaan ihanteellisessa säässä ja tasaisella reitillä.

Todellisuudessa 15 kilometrin väli kivikkoisella polulla voi kestää hitaammalta juoksijalta 2-3 tuntia. Silloin mukana pitää olla vähintään 500-1 000 ml nestettä ja 2-3 geeliä tai vastaavaa energiaa. Juoksijan oma vatsa on myös asia erikseen: jos kisan geeli ei ole tuttu, sitä ei kannata kokeilla ensimmäistä kertaa kilometrillä 70. Energiaa ja sen ajoitusta käsitellään tarkemmin artikkelissa ultrajuoksun ravinto pitkien matkojen aikana.

Monissa kisoissa pakollinen varustus sisältää myös juomamukin, koska kertakäyttömukeja ei ole tarjolla lainkaan. Juoksija, joka saapuu pisteelle ilman mukia, joutuu juomaan suoraan pullosta tai jättämään juomatta.

Oman huoltojoukon rooli ja työnjako

Hyvä huoltaja ei ole cheerleader. Hän on logistikko, joka tietää ennen juoksijaa mitä tämä tarvitsee. Kahden hengen huoltojoukossa toinen hoitaa ruoan ja juoman, toinen varusteet ja kirjaa ylös ajat ja tankkauksen.

Ammattimainen huoltojoukko aloittaa aikataulusta. Juoksijan tavoitevauhdin perusteella lasketaan arvioitu saapumisaika jokaiselle crew-pisteelle sekä nopein ja hitain realistinen aika. Suomen kesäyössä tämä tarkoittaa, että huoltaja voi seistä Kuusamon metsätien päässä kello kolmelta aamulla – ja hänenkin pitää olla siihen varustautunut.

Huoltajalle kannattaa antaa kirjallinen lista: mitä juoksija syö millä pisteellä, mitkä kengät vaihdetaan missä kohdassa ja mitkä ovat merkit siitä, että tilanne on huonontumassa. Väsynyt juoksija ei osaa sanoa, mitä tarvitsee. Hän sanoo usein ”ei mitään”, vaikka tarvitsisi 300 kilokaloria ja kuivat sukat.

Huoltojoukon varustelu käytännössä

Huoltolaukku kannattaa jakaa läpinäkyviin pusseihin tai laatikoihin luokittain, jotta tavarat löytyvät pimeässä otsalampun valossa sekunneissa. Perusrunko näyttää tältä:

– Ravinto ja juoma: juoksijan omat geelit, urheilujuomajauhe, suolainen ja makea välipala, termospullossa lämmin liemi tai sokeroitu tee
– Vaihtovarusteet: 1-2 paria sukkia, varakengät puoli numeroa isompina, kuiva paita, kuoritakki ja pipo
– Ihonhoito ja ensiapu: hiertymävoide, rakkolaastarit, teippi, sakset, kipulääke ainoastaan juoksijan oman harkinnan mukaan
– Valo ja elektroniikka: varaotsalamppu, paristot tai ladattu varavirtalähde, kellon latauskaapeli
– Huoltajan omat: lämmin takki, tuoli, kahvi, ruokaa ja paperinen aikataulu

Suolan saanti on kesäkisoissa oma kysymyksensä. Jos juoksija hikoilee paljon, huoltajan kannattaa pitää mukana suolatabletteja tai suolaista ruokaa sovitun suunnitelman mukaan, kuten artikkelissa suolatabletit pitkillä juoksulenkeillä kerrotaan.

Ultrajuoksun erikoisvarusteet, kuten juomareput, nestepullot ja otsalamput, löytyvät juoksuun erikoistuneesta juoksukaupasta. Yleinen retkeilytarvike kuuluu urheilu- ja retkeilykauppoihin, mutta juoksuliivin istuvuus ja pullojen kiinnitys kannattaa sovittaa nimenomaan juoksuun perehtyneen myyjän kanssa.

Pysähdys pisteellä: 2-4 minuutin rutiini

Pitkä istuskelu huoltopisteellä tuntuu palkinnolta, mutta lihakset jäykistyvät ja lämpö karkaa nopeasti, varsinkin syyskisoissa 5-10 asteen lämpötilassa. Tavoitteena on 2-4 minuutin pysähdys, ellei kyseessä ole suunniteltu kengän- tai vaatteidenvaihto.

Toimiva rutiini kulkee näin. Juoksija huutaa tarpeensa jo 50 metriä ennen pistettä. Huoltaja ojentaa täytetyt pullot ja vaihtaa ne tyhjiin juomaliiviin. Juoksija syö seisaaltaan, ja samalla käydään läpi lyhyesti: miten vatsa toimii, onko hiertymiä, onko kylmä. Liikkeelle lähdetään syöden – banaani tai voileipä kulkee mukana kävellen ensimmäiset 100 metriä.

Juomareppu kannattaa mitoittaa pisimmän huoltovälin mukaan. Kapasiteetin valinnasta on oma artikkelinsa juomareppujen valinnasta ultrajuoksuun.

Yleisimmät virheet huoltosuunnitelmassa

Tuolille istuminen ilman aikarajaa. Kymmenen minuuttia lämpimässä teltassa kilometrillä 80 voi muuttua keskeytykseksi. Moni kokenut huoltaja ei tarjoa tuolia lainkaan, ellei sukkia vaihdeta.

Liian vähäinen syöminen alkuvaiheessa. Ensimmäiset 30 kilometriä tuntuvat helpoilta, joten juoksija ohittaa pisteitä. Energiavaje kostautuu 3-4 tunnin päästä, eikä sitä enää saada kurottua umpeen. Tavoitteena on noin 200-300 kcal tunnissa alusta asti.

Huoltajan oma valmistautumattomuus. Kylmissään oleva, nälkäinen ja eksynyt huoltaja ei auta ketään. Pohjois-Suomen kesäyössä lämpötila voi pudota alle 5 asteen ja syyskuun kisoissa pakkasen puolelle. Huoltajan varustus kuuluu suunnitelmaan yhtä lailla kuin juoksijan.

Poikkeus sääntöön: jos juoksija on selvästi hypotermian, vakavan pahoinvoinnin tai sekavuuden rajoilla, pidempi tauko lämpimässä on oikea päätös. Kisan lääkintähenkilökunta tekee viime kädessä päätöksen jatkamisesta.

UKK

Saako oma huoltajani auttaa missä tahansa kohdassa reittiä?
Ei yleensä. Useimmissa ultrakisoissa ulkopuolinen apu on sallittu vain järjestäjän nimeämillä crew-pisteillä. Tarkista säännöt kilpailun ohjeista ennen kisaa, koska rikkomus voi johtaa aikasakkoon tai hylkäykseen.

Kuinka paljon nestettä pitää kantaa huoltopisteiden välillä?
Nyrkkisääntönä 400-800 ml tunnissa sään ja hikoilun mukaan. Jos huoltoväli kestää kaksi tuntia ja sää on lämmin, mukana tarvitaan 1-1,5 litraa.

Tarvitseeko ensimmäisessä ultrassa omaa huoltojoukkoa?
Ei välttämättä. 50 kilometrin kisan voi hyvin juosta pelkillä virallisilla huoltopisteillä ja pudotuskassilla, jos kisa sellaisen tarjoaa. Yli 100 kilometrin matkoilla ja yöosuuksilla oma huoltaja helpottaa merkittävästi.

Viimeinen vinkki ennen lähtöä

Harjoittele huoltoa samalla tavalla kuin juoksua. Pitkällä 4-5 tunnin harjoituslenkillä kannattaa pysähtyä auton luona ja käydä läpi täsmälleen sama rutiini kuin kisassa: samat geelit, samat pullot, sama huoltaja. Silloin kisapäivänä mikään pisteellä tapahtuva ei tule yllätyksenä, ja aika ja energia jäävät itse juoksemiseen.

—

Valitsin sisäisiksi linkeiksi ultrajuoksun ravintoa, suolatabletteja ja juomareppujen valintaa käsittelevät artikkelit.

Artikkelissa ei mainita yksittäisten kisojen huoltopisteiden sijainteja tai etäisyyksiä, koska en tarkistanut niitä. Kaikki luvut ovat yleisiä suosituksia.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista